Nyt on nähty sekin päivä, kun makaan nurmella ja kuuntelen vatsalihasten osia – ruotsiksi. Koska minulla ei ole jumppa-alustaa, hain enkkufiltin ja heitin sen nurmelle. Koirien mielestä se oli hyvä ratkaisu. Ei pelkästään omani, vaan myös ruotsinkielisen kurittajani (rats.ope) koiran, joka on vielä isompi kuin omani.
Ketterät naiset nurmella. Ynnä hundkarusellen. Kuva: Ope
Jumppaope osasi ihan hyvin suomea, mutta kun yksi joukossa ei osannut, hän komensi kaikki muutkin ruotsille. Näillä mentiin. Käytiin läpi lihasryhmät, jotka saavat meidät istumaan kuin kanat ja lihasryhmät, joita aktivoimalla siitä pitäisi päästä eroon. Kyllä, kivun kautta.
Ruotsinkielisen openi myötä olen alkanut puhua kolmen kielen risteytystä – englannin, ruotsin ja suomen. Näin varmistan, että jokainen ymmärtää jotakin. Olemme suunnitelleet tuntien pitämistä ruotsiksi, mutta kun ainoa alan sanasto, jota osaan, on häst, niin saattaisi olla hidas tunti. Niinpä etenemme englanniksi. Lapsenikin pakotin samaisen open tunneille. Ensimmäisen lauseen jälkeen lapsi huusi ”äiti, tu kääntää” ja minä heilahdin talliin esittäen etten kuullut. Hyvin se pärjäsi kun huomasi, että apua ei ole saatavilla.
Tekstareita lähetellään open kanssa ruotsiksi, ja siitä olen ylpeä. Olenhan entinen vantaalainen, siellä ei kukaan puhu ruotsia! Eipä juuri Tuusulassakaan.
Kuvassa lomalta palannut kaksikko. Toisella on ihan hirveä maha ja toisellakin visssiin vähän, kun paitakin vetää vinoon. Jalassa muuten isäni vanhat saappaat, teetti itselleen Puolassa 70-luvulla.
Hassua muuten on se, että kyseinen ope on paras mihin olen vuosiin törmännyt. Ja tämä ope on 26-vuotias eli niukin naukin hedelmöittynyt munasolu. Niin vähän merkitsee ikä- ja kielimuuri! Jos haluaa ymmärtää, niin ymmärtää kyllä. Seuraava tunti on tiistaina 7.15 AAMULLA, että sitä myöten. Viimeks olen ollut tunnilla kolme viikkoa sitten, että noinkohan siitä jää eloon. Meitä on aina tunnilla kaksi ja me molemmat aloitettiin maaliskuun lopulla muistaakseni. Ollaan kehitytty tähän mennessä enemmän kuin viimeisen viiden vuoden aikana. Että semmonen ope. Talk about motivaatio!
Jos hevo ei toimi, ope hyppää selkää ja tarkistaa onko vika ratsastajassa. Usein on. Näin sen homman pitää toimia!
Huomenna luvassa Hilpan kampaajakoulu, stay tuned!